Bongasin tovi sitten linnean blogista minulle vieraan sarjishelmen, jonka laitoin heti kirjastosta tilaukseen. Kyseessä on Helsingin Sanomien sarjakuvista tuttu tekijäkaksikko Grönroos ja Rautio, joiden Kaikki pienet julmat tarinat yhden sivun pituisia srtippejä on julkaistu Hesarissa ainakin 1998. Kirjan takakansi kuvailee sarjakuvien olevan suomalaista arkielämää surkuhupaisimmillaan. Hyvin pitklti sitä sritpit ovat, mutta menee jotenkin monessa varsinkin vanhemmuuteen liittyvässä asiassa syvemmälle ytimeen, niin että ei tiedä lopulta itkisikö vai nauraisi. Ja jos nauraa, se on sellaista mustan huumorin synnyttämää, osin kylmää naurua. Ja juuri siksi niin mielettömän nerokasta!
Grönroos ja Rantio osaavat kaivaa suomalaisen arjen kipupisteita huumorin siivittämänä niin, että srtippejä lukiessa tulee paljon oivalluksia ja ajatuksia omastakin arjesta ja varsinkin vanhemmuudesta. Tuntuu, että monien strippien taakse sisältyy paljon syvempiä merkityksiä, jotka aukevat pikku hiljaa lukijan mielessä. Kun ensin sille nauraa, pikku hiljaa nauru kuitenkin kuolee ja tilalle tulee ajatus jostain vakavemmasta, joka hätyyttelee omaa sisintä.
Vaikka osa stripeistä onkin kevyitä ja hauskoja, arkirealismia koomisimmillaan, niin monelta osin Kaikki pienet julmat tarinat ovat sellaisia, ettei niitä lukiessa välttämättä tule hyvä mieli. Vanhempien tahaton ylivalta ja toisaalta arjen luoma uupumus jyräävät välillä lapsen. Stripit herättelevätkin voimakkaasti pohtimaan, kuinka itse vanhempana tajuamattaakin siihen sortuu välillä. Vanhemmuuden lisäksi parisuhteiden dymaniikka ja tietynlaiset valtataistelut kumpuavat hyvin stripeistä esiin. Kirjassa on 148 strippiä, mikä on iso plussa tällaiselle sarjakuvalle, sillä monesti hyvät sarjakuvakokoelmat ovat liian lyhyitä ja tulee se harmituksen tunne, että nytkö tämä jo loppui. Voisi kai sanoa, että Kaikki pienet julmat tarinat- kokoelman lukeminen on tietyiltä osin kuin kurkitus peiliin ja lopulta lukija itse määrittää, pitääkö näkemästään vai ei. Minuun tämä kolahti kyllä lujaa ja jos kenelläkään on tätä jo loppuunmyytyä teosta tarpeettomana ja olet valmis myymään/vaihtamaan muuhun, otathan yhteyttä! Joskus on vain hyvä nauraa itselleen kaikkine vajaavaisuuksineen, antaa lupa olla "vain ihminen"..

-Netistä bongattua - kiitos kirjoittajalle-

Kivoja tarinoita mielestäin, jos kiinnostuneita, niin "Minun elämäni" ainakin voisin laittaa..